Tee toiselle kuten haluaisit itsellesi tehtävän

Turvapaikanhakijat ja pakolaiset ovat viime vuosina aiheuttaneet paljon parranpärinää niin Suomessa kuin maailmallakin. Toiset tahtovat sulkea ovet aivan kaikilta, toisten taas ollessa valmiita ottamaan vastaan kaikki kyselemättä ja kyseenalaistamatta. Jos nyt sallitte siis (ehkä?) pienen liioittelun.

Mitä mieltä itse olen? Mainitsenhan vaaliteemoissani inhimillisyyden  ja siinä muun muassa pakolaiset. En kuitenkaan vaaliteemoissani avannut ajatuksiani sen enempää, koska postauksestani olisi tullut todella pitkä, jos olisin lähtenyt kaikkia kohtia avaamaan. Minulta on kuitenkin näin vaalien alla useasti kyselty tarkempaa suhtautumistani turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin, joten tässäpä niitä. Ajatuksia minulla kyllä on tästä sydäntä lähellä olevasta aiheesta

Apua sitä eniten tarvitseville

Mielestäni turvapaikanhakijoiden kohdalla on selkeää se, että apua tulee tarjota ensimmäisenä heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Eniten apua tarvitsevien selville saamiseksi on olemassa varsin toimiva systeemi: kiintiöpakolaisjärjestelmä.

Kiintiöpakolaisjärjestelmä toimii siten, että eduskunta määrittelee vuosittain vastaanotettavien kiintiöpakolaisten määrän (v. 2017: 750 henkilöä), jonka jälkeen eri ministeriöt Suomessa laativat esityksen niistä kansalaisuuksista ja alueista, joiden joukosta pakolaisia olisi suositeltavaa vastaanottaa. (Maahanmuuttovirasto, 2017)

Samalla YK:n pakolaisjärjestö UNHCR määrittelee ja ehdottaa avuntarvitsijat sekä lähettää pakolaisten asiakirjat Suomeen. Suomen viranomaiset käyvät asiakirjat läpi ja matkustavat lisäksi kohdemaahan haastattelemaan pakolaisia. Näiden toimenpiteiden perusteella maahanmuuttovirasto päättää, kenet valitaan kiintiöön. (Maahanmuuttovirasto, 2017)

Omaan korvaani tuo kuulostaa varsin hyvältä ja tarkalta prosessilta, jonka aikana luulisi varmistuvan sen, että Suomeen saapuvat kiintiöpakolaiset ovat todella avun tarpeessa. Apua tulisi tarjota aina ensimmäiseksi heille, jotka sitä kipeimmän kaipaavat. Kiintiöpakolaisten määrää voisi mielestäni jopa kasvattaa sillä ehdolla, että systeemi todella tuo maahamme eniten apua tarvitsevat ihmiset.

Entä muut?

On selvää, että viime vuosien globaalien kriisien aikana maahamme on saapunut kiintiöitä suurempi määrä turvapaikanhakijoita.

Jokainen tulija on mielestäni uniikki tapaus. Jokainen tulisi käsitellä (ja varmasti käsitelläänkin) yksityiskohtaisesti. Mikäli on selvää, että tulija tarvitsee apua, tulisi Suomen ja Turun sitä tarjota. Mikäli on selvää, että tulija täyttää pakolaisuuden ehdot, tulisi hänelle antaa pakolaisen status. Tähän ei mielestäni tulisi asettaa mitään selkeitä määrärajoja, vaan jokaiselle apua todella tarvitsevalle tulisi sitä myös tarjota.

On kuitenkin selvää, että jokainen tulija on tutkittava tarkasti. Jos havaitaan, ettei kyseinen henkilö ole suoranaisesti avun tarpeessa tai hänen tiedoissaan on jotain epäilyttävää, ei henkilöä tulisi Suomeen ottaa. Tarkoituksena on todellakin tarjota apua heille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Ennaltaehkäisy

Pakolaisuus on maailmanlaajuinen ilmiö. Sitä kuitenkin kyettäisiin myös ennaltaehkäisemään. Pakolaisuus ei ole syy, vaan seuraus. Se on seurausta mm. sodista, köyhyydestä, humanitaarisista katastrofeista ja vakavista luonnon ilmiöistä.

Ennaltaehkäisy on kuitenkin mahdollista ainakin jossain määrin. Sitä varten Suomi ja muut maat antavat kehitysapua. Valitettavasti Suomi on kuitenkin viime vuosina leikannut kehitysapua, vaikka suomalaisista suurin osa ei niin olisikaan tehnyt (YLE, 2015).

Vaikka säästöjä on jollain tavalla saatava nykyisessä taloustilanteessa, ei leikkaaminen kehitysavusta välttämättä ole pitkällä aikavälillä(kään) fiksua. Mitä vähemmän kehitysapua, sitä heikommat olot maailman kriisipesäkkeissä on. Seuraus siitä? Epäinhimillisemmät olot, kärsimys ja kuolema.

Jo tuollaisten epäinhimillisyyksien kasvun pitäisi riittää avustuksen irtoamiseen. Nuo eivät ehkä kuitenkaan kosketa meitä kaikkia täällä tarpeeksi lokaalisti. Kriisipesäkkeistä tulevat turvapaikanhakijat sen sijaan koskettavat, kuten olemme saaneet viimeisten vuosien aikana huomata. Kehitysavulla on siis monessa mielessä tärkeä rooli, jota ei tulisi vähentää, vaan lisätä.

Sillä auttamalla toisia autamme yleensä myös itseämme.

– Tommi

Lähteet

Maahanmuuttovirasto, 2017. Kiintiöpakolaiset. [Online]

Available at: http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/kiintiopakolaiset

Uutismaailma, 2016. Pakolaiskiintiö vuodelle 2017 on 750 henkilöä. [Online]

Available at: http://uutismaailma.com/pakolaiskiintio-vuodelle-2017-on-750-henkiloa/

YLE, 2015. Kehitysapua pidetään entistä tärkeämpänä – joka neljäs leikkaisi siitä. [Online]

Available at: http://yle.fi/uutiset/3-8123956

One thought on “Tee toiselle kuten haluaisit itsellesi tehtävän

Add yours

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

Blog at WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: