Ajat muuttuvat

Viime viikolla Mbabanen ja Swazimaan talvikausi koki lopun merkkejä, kun torstaina sade ja ukkonen piiskasivat kuivia ja pölyisiä hiekkateitä. Itse kävelin juuri kotiin toimistolta ukkosen yltyessä.

Korkean mäen päälle päästyäni huomasin pilvien kasaantuvan päälleni ja tuulen yltyvän selkäni takaa. Ja jo hetkeä myöhemmin taivaalla välähti.

Ehdin kuitenkin vain kiihdyttelemään askeleitani edellisen noin kahden kilometrin päähän iskeneen salaman johdosta, kun kuulin korvissani sähkövirran kaltaisen surinan, jota seurasi välittömästi niin kirkas leimahdus, etten hetkeen muista moista kokeneeni. Ja voi sitä jyrinää.

Loppumatka menikin sitten hieman reippaampaa tahtia. Kotona hetken oltuani alkoi nenään kiiriä vahva savunkäry ja ulos vilkaistessani huomasin koko tienoon täyttyneen sankkaan savuun. Olin aikeissa lähteä tarkastamaan savun syytä, mutta seuraava salama jysähti jälleen niin lähelle, että koin ulosmenon turhan vaaralliseksi.

 

IMG_1204
Salaman mustaksi polttama pelto.

Seuraavana päivänä varmistui, että tuo kävellessäni iskenyt salama oli todellakin iskenyt lähelle. Toimiston viereinen joutopeltoalue oli hetkessä muuttunut liekkimereksi ja palanut lähes kokonaan. Rajuilman loppua kohden yltynyt sade oli kuitenkin lopulta sammuttanut palon. Ja hyvä niin, sillä tuli ei ollut enää kovin kaukana asutuksesta, minun taloni mukaan lukien.

Luulinkin, että tuota lähemmäs ei mikään voisi ihan hetkeen iskeä. Kuinka väärässä olinkaan.

Isku kotiin

Siinä missä torstain isku iski lähelle, niin perjantainen osui fyysisestä etäisyydestä huolimatta suoraan maaliin.

En ollut uskoa silmiäni, kun tänne kauaskin kantautuivat uutiset silmittömästä väkivallasta omassa rakkaassa kotikaupungissani Turussa.

Epäuskoisena olen seurannut kuvia ja uutisia niin kovin tutuista maisemista. Maisemista, joilla minä muiden ohella olen lukemattomia kertoja kävellyt, ja joihin sisältyy niin paljon muistoja. Näitä maisemia pitkin on kävelty vuosikaudet kouluun monissa eri tilanteissa ja tunnelmissa. Niiden varrella vietimme ensimmäiset treffimme vaimoni kanssa. Samoista maisemista haettiin myös aina lapsena vappupallot ja myöhemmin odotettiin penkkaripäivän karkkisadetta. Niin paljon muistoja, enkä ole ainoa.

Isku tuli niin lähelle, vaikka kaukana olenkin. Ja tekee olon niin voimattomaksi.

Muualla tapahtuneiden iskujen yhteydessä on aina ajatellut, että olikohan siellä tuttuja joukossa. Mutta nyt tilanne on eri.

Ei ole enää kyse siitä, että olikohan siellä joku tuttu, vaan ketkä kaikki siellä olivat. Se kaiketi on tilanne, kun kotiin isketään. Siellä ovat kaikki rakkaat. Olen kuitenkin siitä siunatussa asemassa, että perheeni ja ystäväni ovat kunnossa. Mutta kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita.

Viikonlopun ajan kuljeskelin ympäri Mbabanea ajatusten liikkuessa kuitenkin jatkuvasti Turun kaduilla. Tapahtunutta on niin vaikea käsittää ja käsitellä.

Lohtua ja toivoa ovat kuitenkin tuoneet ne epäitsekkäät teot, joita niin monet paikalla olleista tekivät. Uhrien ja loukkaantuneiden auttaminen sekä tekijän perään lähteminen ansaitsevat kiitoksen jokaiselta. Uskomattoman rohkeaa toimintaa. Turku puolustaa omiaan!

Tekijän kaltaisia henkilöitä ei tietenkään olisi saanut ja tulevaisuudessa saa päästä rajojemme sisäpuolelle yhtään. Lisäksi kaikki edes vähän tekijän edustamaa ideologiaa ajavat tai kannattavat henkilöt tulisi poistaa maasta. No questions asked.

Samalla yksi ei tee kaikista samanlaisia. Yhdestä tai muutamastakin mädästä omenasta huolimatta Turku on yhtenäinen. Valtaosa turkulaisista pitää onneksi yhtä ihonväriin, maailmankatsomukseen tai synnyinmaahan katsomatta. Se on käynyt uutisia ja haastatteluja lukiessa selväksi. Toivottavasti näin on jatkossakin.

Osanotot uhrien omaisille ja läheisille sekä loukkaantuneille. Voimia myös jokaiselle teon todistaneelle. Ei varmasti ole helppo asia käsiteltäväksi kenellekään.

Olette ajatuksissani ja rukouksissani.

Nimetön
”Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.” – Room. 12:21

– T

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Blog at WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: